Kesäsesongin aikana murehdittiin medioissa linnojen kävijämääriä, jotka tänä vuonna ovat osoittaneet laskemisen merkkejä. Sama murhe oli viime vuonna. Turun linnan kohdalla syyn kävijämäärän laskuun tutnui olevan näyttelypolitiikassa. Linkkejä en viitsi etsiä, sillä se tuntuisi vanhan jauhamiselta, olenhan käsitellyt aihetta aikaisemmin blogissanikin.
Tämän päivän Turun Sanomissa kirjoittajavieraana kunnallisneuvos Pekka Ruola selvittää, kuinka Turku kuristaa kulttuuria, vaikka tulossa on ainutkertainen kulttuuripääkaupunkivuosi. Esimerkiksi näyttelybudjetista on lohkaistu pois 90% verratuuna entiseen.
Budjetti on siis niin surkea, ettei sanotuksi saa. Jos kävijämäärät olisivat suoraan yhteydessä näyttelyihin, olisi edessä katastrofi. Onneksi linna itsessään ja linnan tapahtumat houkuttelevat kävijöitä, ja onneksi opasvälityksen puhelin soi tiuhaan. Nämä valonpilkahdukset eivät ole juurikaan saaneet palstatilaa sanomalehdissä. Oppaat eivät jääneet odottamaan, että linnan muurien jokainen kivi alkaisi kertoa tarinaansa, vaan ovat kuljettaneet vuoden aikana yli 30 000 museovierasta (muistaakseni) hämärien käytävien kautta tiedon valoon. Kuulun kyllä ns. peda- ja tapahtumatiimiin, mutta en tässä kiittele itseäni, vaan niitä jotka oikeasti tekivät sen tärkeimmän työn eli ottivat vastaan museovieraat, kohtasivat asiakkaan.
Olisi syytä huomata, että Turun linna sijoittui kävijämäärätilastoissa viime vuonna 2009 valtakunnallisesti neljänneksi. Edelle menivät Ateneum, Kiasma ja remontin jälkeen avattu Luonnontieteellinen museo. Viiden museon kärkiryhmässä ainoastaan Turun linna on pääkaupungin ulkopuolelta. Viidenneksi sijoittui Kansallismuseo. Museoiden aukioloajat ovat suunnilleen samat (noin 45 t/vk). Vain Kiasman aukiolo ylittää 50 tuntia.
Myös muut linnat sijoittuivat hyvin ja ainakin Hämeen linnassa on kävijämäärissä jopa kasvua.
Turun linna 113 207
Olavinlinna 102 000 (oopperavieraat laskuissa mukana)
Hämeen linna 100 286 (hopeanäyttely on kerännyt mukavasti yleisöä)
Turun linnan kävijämäärä voisi olla suurempikin, jos linna olisi nykyäänkin maanantaina avoinna, kuten muut linnat. Maanantaiden kävijämäärät sataman läheisyydessä sijaitsevassa linnassa olivat vuodesta toiseen korkeat, kun muut museot pitivät ovensa kiinni. Kaikissa linnoissa sisäänpääsy alle 7-vuotiailta on ilmainen. Helsingin museoissa alle 18-vuotiaat pääsevät maksutta museoon.
Mistä ihmeestä on syntynyt käsitys, ettei museoihin kannata satsata. Onko mollivoittoinen informaatio tehnyt tehtävänsä, eikö myönteiset viestit ole tavoittaneet päättäjiä. Siis onhan Turun museoitten määrärahat talousahdingosta huolimatta saatava kohdalleen, hyvänen aika, jotta on näyttelyitä ja tapahtumia ja näkyvyyttä muutenkin kuin kuvina kaupungin matkaliuesitteissä. Ja henkilökuntaan kannattaa satsata, jotta tulee näyttelyitä ja tapahtumia ja palvelua arkena ja juhlana. Museoihin tulevien vierailijoiden odotukset pitää ylittää.
Kävelin väen kansoittamaan Aurajoen rantaa ihmetellen sotalaivoja. Joku ihminen sieltä voisi eksyä Turun linnaan, mutta eipä tule mieleen, kun rannasta ei löydy kylttejä ja suora reitti on jokseensakin ummessa kasvillisuuden vuoksi. Turun museoitten lippulaivasta, sen korkeista torneista, ei näy rannan suunnasta katsottuna vilaustakaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei pitäisi päättäjillä olla valittamista Turun linnan suhteen. Vaikka kävijämäärä lukuna on surkean pieni (vrt. 1980-luvun loppu, jolloin kävijöitä oli melkein kaksinkertainen määrä),
VastaaPoistaon valtakunnallinen neljäs sija saavutus sinänsä. Etenkin kun juuri kahvipöytäkeskustelussa tuli esille esim. Kiasman valitus siitä, että näyttelyihin ei ole enää satsata kuin vähäiset reilu sata tonnia/näyttely!
Hienoa, että kirjoitat tästä Salme. Turun linna on siis saavuttaneet loistotuloksen minimiresursseilla. On täysin epäeettistä toimintaa käytää kultuurille myönnettyjä valtionosuuksia johonkin muuhun tarkoitukseen. Toimintaedellytykset on taattava ja niihin satsattava, jos mielii tehdä tulosta.On aivan käsittämätöntä, että tulosta odotetaan ilman minkäänlaista resurssia.
VastaaPoistaItsekin mietin sotalaivoja tukaillessani ja niiden kannelta käsin, miten saada sama ihmisvirta kulkemaan myös linnaan. Mikseivät nämä ihmiset kävele linnan portista sisälle ja kiertele sen iki-ihanassa puistossa? Mikä olisi sellainen houkutin? Miksi ihmiset tulevat katsomaan laivoja. Sotalaiva kuulostaa salperäiseltä ja kielletyltä, mutta onhan linnakin salaperäinen. Salaperäisyyttä avaavat mm. "Suljettujen ovien takana" ja "Kidutusta, kuolemaa ja kummituksia" - kierrokset. Laivoille pääsi ilmaiseksi, linnaan pitää maksaa pääsymaksu,(joka kuitenkin on todella pieni verrattuna vaikkapa huvipuistojen rannekkeisiin). Kertaluonteisena tapahtumana laivat saivat runsaasti mediahuomiota; linna on aina ollut paikoillaan -se on itsestäänselvyys. Kaikkihan tietävät, että se on. Ei siitä tarvitse muistuttaa. Vai täytyykö ihmisille sittenkin lakkaamatta kertoa, millaisia kulttuuriaarteita heillä on koko ajan ihan lähellä ja saavutettavissa.