keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Maa järisi Turussa vuonna 1755


Abraham Achrenius (1706-1769), Turun linnan vankilasaarnaajana 1747–53 toiminut herätysliikkeen perustaja, ikuisti kirjoituksessaan Lissabonin maanjäristyksen, josta myös turkulaiset saivat osansa.

Achrenius oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja runoudesta, mutta sisäinen pakko veti hänet teologisiin opintoihin Turkuun. Kerran seurakuntalaiset pakenivat kauhun vallassa ulos kirkosta Achreniuksen tulikivenkatkuisia uhkauksia. Monenlaisia järistyksiä omassa elämässäänkin kokenut Abraham Achrenius pääsi kaksi vuotta ennen Lissabonin tuhoa Nousiaisten kirkkoherraksi.

Lissabonin kaupungin täydellisen tuhon aiheuttanut maanjäristys tärisytti Suomen kamaraa ja pysäytti järvien aallokon. Aurajoen vesi kohosi kaksi metriä ja virtaus kääntyi vastakkaiseen suuntaan. Tapahtumaa Achrenius kuvaa arkkiveisussa ”Sijtä hirmuisesta ja surkiasta maanjäristyxestä Lissabonin suuresa pääcaupungisa”.

Varjelusta ja johdatusta anelevassa virsiseppä Achreniuksen virressä 390, säkeistöissä 3–4 on vaikutteita tapahtumasta, joka liikutti mannertamme

Ja vaikka vuorten haudaksi
Maan syvyys aukeaisi,
Maailma vaikka hukkuisi
Tai tyhjiin raukeaisi,
Niin vahva, varma turvani
Ja kallioni, linnani,
Oi Jeesus, olet aina

Ja vaikka järkkyisikin maa
Ja tulva syöksähtäisi
Tai raunioita, kuolemaa
Vai kaupungista jäisi,
Niin järkkymättä kuitenkin
Jää muuri Herran kaupungin,
Se kestää paikallansa.

6 kommenttia:

  1. Onneksi Turussa ei usein järise. Näin ex-turkulaisena mieli herkistyy Turulle. Voiko olla ex-turkulainen? Tampereella asun, mutta en oo oikeen tamperelainen, kun en osaa kieltä. Turku ja föri ja Aurajoki. Ovat vielä Auran rantaa kauniisti rakentaneet. Ja ne purjelaivat kesällä ovat hienoja.

    VastaaPoista
  2. Turkulaiseksi tuleminen ja pääseminen kestää vuosikymmeniä. Vastaavasti turkulaisuus ei karise pois. Laivat tulevat taas. Tervetuloa katsomaan.

    VastaaPoista
  3. Liityin blogisi lukijaksi, kun tultuani tutustumaan kiinnostuin aiheistasi: mm. otsikko "Muistaakseni" sekä kirjoittaminen ja kissat. Hyvää kevätpäivän tasauksen jälkeistä alkavan kevään päivää!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Paula. Ehkä kevätaurinko virittää blogini ennennäkemättömään kukoistukseen.

    VastaaPoista
  5. mielenkiintoinen postaus historian pätkä liki 300vuotta taaksepäin..tämä piispa oli hyvin hurskas, olikohan siihen aikaan enemmän uskossa ihmisiä kuin nykyään, sitä vain pohdin. Nythän ihmisillä on kaikki saatavilla oleva tieto ja se on karistamassa uskoa. Uskominen Jumalaan koetaan lapselliseksi. Onneksi niin, että ei rikokseksi vielä. sekin aika voi tulla, raamatun ennustusten mukaan tulee uskovien vaino. Tietysti vainoa on ollut aina eri uskontojen välillä, mutta suuressa uskon vainossa tullaan vainoamaan kaikkia uskoja.

    VastaaPoista