Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaarina Maununtytär. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaarina Maununtytär. Näytä kaikki tekstit

lauantai 27. helmikuuta 2010

Kasvot Kaarina Maununtyttärelle

Me niin haluaisimme, että Kaarina Maununtyttärestä (n. 1550-1612) olisi säilynyt muotokuvia. Hän oli sentään Ruotsin ja samalla silloisen Suomen kuningatar 87 päivän ajan. Aikaisemmin sitä haluttiin kai vielä enemmän, kun Ruotsissa tuntemattoman naisen muotokuvaan joku maalasi nimen Catarina Månsdotter. Kyseessä on ilmeisesti kuningas Eerik XIV:n siskon Elisabethin muotokuva. Ei sekään satavarmaa ole. Kun Kaarina muutti 13-vuotiaana Tukholman linnaan, tuli hänestä tämän Elisabetin hovineito ja sitten hetimiten Eerikin jalkavaimo. Avioliitto solmittiin viisi vuotta myöhemmin. Toki Kaarina Maununtyttärestä on haluttu tehdä myös supisuomalainen, mutta tuon asia joudun korjaamaan enää vain noin kerran vuodessa.

Turun Tuomiokirkossa Kankaisten kappelissa on Kaarina Maunutyttären sarkofagi (Theodor Decker 1867), joka on tehty mustasta belgialaisesta marmorista. Jalustaan kivet on louhittu turkulaisesta kivestä, Kerttulinmäestä.

Samaisen kuorin seinällä on Kaarina Maununtyttären hiekkakivinen reliefi. Alunpitäen Kaarina Maununtyttären kivinen muotokuva on ollut ilmeisesti pitkällä pituuttaan arkun päällä P. Laurin kuorissa (myöh. Tottien kuori). Arvelen, että se on ollut kokovartaloreliefi, joka sitten rikkoontui tuomiokirkon palossa 1700-luvulla. Sarkofagin valmistuttua se sai paikkansa Kankaisten kappelin seinältä.

Joudun tuottamaan pettymyksen aina uudelleen ja uudelleen, kun kerron reliefin olevan ainoan tunnetun Kaarina Maununtytärtä esittävän muotokuvan. Mutta eikös se ole hienoa, kun kuva on Turussa eikä Tukholmassa.

Ai niin, onhan vielä piirrokset, jotka Eerik tuhersi vankeusaikanaan nokisella tikulla kirjan marginaaleihin. Ketäpä muuta ne esittäisivät kuin Kaarinaa.

lauantai 16. tammikuuta 2010

Kuuntyttären vaakuna


Olin Aslak-kuntoutuksessa Siuntiossa 2003 ja liitin vapaa-ajanohjelmaani tutustumisen ympristöön. Kesäjaksolla vuokrasin polkupyörän ja lumkeleillä kuljin jalan. Pakkakunnalla on keskiaikainen kirkko ja kaksi kartanoa. Kartanoihin kävin tutustumassa etäältä ja keskiaikaiseen kirkkoon pääsin sisälle.


Kaarina Maununtyttären tytär Sigrid Eriksdotter meni naimisiin Siuntion Sjundbyn kartanon omistajan Henrik Klaunpoika Tottin kanssa. Puolison kuoleman jälkeen Sigrid jäi emännöimän kartanoon ja Liuksialassa asuva äiti vieraili useaan otteeseen tyttärensä luona.


Siuntion kirkossa on ollut historiansa aikana monta saarnastuolia ja kirkon seinustalle on laitettu näytteille osia 1600-luvulla rakennetusta saarnastuolista. Vaakunoiden joukosta löytyy Kaarina Maununtyttären maalattu vaakuna. Siinä lukee Fru Karin Månsdotter. Saarnastuolin kirkkoon lahjoitti Sigrid ja hänen poikansa Äke Henrikinpoika Tott 1625 kolmetoista vuotta Kaarina Mununtyttären kuoleman jälkeen.