Työt alkavat huomenna yli kuukauden kestäneen kesäloman jälkeen. Jo aikaisemmin blogissani mainostin suurta keksintöäni, kuinka saan organisoiduksi työni niin, että saan tarvittavan tutkimusmateriaalin linnasta nykyiseen asemapaikkaani ja takaisin linnaan. Ratkaisu on pyörän peräkärry. Joku jo huomautti keksintöni muistuttavan venäläistä toimintamallia. Saattaa olla perää kannanotossa.
Alunpitäen ei käyrryssä ollut kantta, mutta aviopuolisoni valmisti sellaisen, etteivät tuikitärkeät paperit kastu. Maalaus ei ollut vielä kuivanut ja kissanpentumme Gösta, silloinen Mokku, piipersi kannen ylitse ja ikuisti polkuanturoiden jäljet. Ne on korostettuna keltaisella maalilla, kuten nuppikin, josta tartutaan kantta avattaessa. Näköjään toinen heijastinkiekura on tipahtanut, täytyy liimata paikalleen. Kuvassa näkyy myös potkulautani, jota olen käyttänyt varsin vähän, ei ole ollut riittävästi potkua.
Kuva siirtyy myöhemmin Polkupyörät osastoon.
