Oluen kulutusta - Turun linna

Joudun usein vastaamaan kysymykseen, kuinka paljon linnassa on juotu olutta. Ihmiset haluavat saada vastauksen huippukauden kulutuksesta, jolloin tynnyri toisensa jälkeen tyhjeni eikä väki selvää päivää nähnyt.

Juhana herttaun aikana linnassa oli paljon porukkaa. Vuotta ennen Katariina Jagellonican saapumista eli vuonna 1561 ruokaili linnassa päivittäin runsas 600 henkeä ja juomana käytettiin melkein yksinomaan olutta. Rakennustyöt olivat kiivaimmillaan, sillä herttua oli hiomassa hyvää naimakauppaa. Olutta pidettiin ruokana, se oli nestemäistä leipää, jolla lisäksi sattui olemaan humalluttava vaikutus. Ruokapöytiin ahtautui niin linnan asukkaat kuin tilapäisesti linnassa työskentelevät raknetajat sekä kauempaa tulleet kauppamiehet.

Tietoja oluen juonnista ovat keränneet useat tutkijat, mm. C. J. Gardberg sekä Sigrid ja Oscar Nikula. Joahanna Heleniuksen artikkeli löytyy teoksesta Turun linnan tutkimuksia (Turun maakuntamuseo, Raportteja 16).

Parhaaseen pöytään, jossa ruokaili herttua palvelijoineen, tarjottiin olutta 5 l henkeä kohti, voudin ja asemiesten pöytään 3,3 l ja palvelijoitten pöytään 2,1 l. Samassa pöydässä istujatkin saattoivat olla keskenään eriarvoisessa asemassa, renki tähyili kaihoisasti samassa pöydässä istuvan isännän kolpakon suuntaan.

Kustaa Vaasa määräsi voudinohjeissa normit, kuinka paljon olutta sai kuluttaa. Turun linnassa päiväannos oli noin 4,6 l. Ilmeisesti pysyttiin kohtuuden rajoissa, kun valitusta kuninkaalta ei tullut. Kyllä kuninkaankartanoissakin olut maistui. Esimerkiksi Hollolan kuninkaankartanossa juotiin 2,6 l henkeä kohti.

Parhaimmillaan tai pahilmmillaan Juhana herttuan aikana linnassa juotiin olutta noin 700 000 litraa vuodessa. Herrainolut oli vahvuudeltaan keskioluen luokkaa. Herrainoluen lisäksi linnassa oli tarjolla voudinolutta, asemiesolutta, laivaolutta ja virkaolutta sekä oluen valmistuksen sivutuotteena tullutta ruokaolutta. 1562 mainitaan myös renkiolut ja kalja. Katariina Jagellonican myötäjäisravaroissa oli suuri tinakannu, jolla kannettiin olutta puolalaisten hovinaisten pöytään.

Kaksikymmentäyksi vuotta Suomesta lähtönsä jälkeen 1584 kuningas Juhana III tilasi olutta Inkoon kirkkoherran emännältä. Juoman kypsyttämisen loppuvaiheet on pitänyt tehdä Ruotsissa, muuten olvista olisi tullut ylikäynyttä jo merimatkan aikana.

Olut oli sahdin tapaista ja sitä valmistettiin ruis- tai ohramaltaista. Länsi-Suomen kansanomainen valmistustekniikka oli saanut täydennystä saksalaisesta oluenpanomenetelmistä. Mausteena käytettiin humalaa, kenties katajaakin. Herrainolut vastasi vahvuudeltaan nykyistä keskiolutta. Mausteet lisäsivät juoman säilyvyyttä.

Museon tutkijoillakin on kokemusta oluen, siis sahdin, kypsyttämisestä. Tarjosimme Turun kaupungin keskiaikaa esittelevän näyttelyn avajaisissa lammilaista sahtia, joka sai loppusilauksen päälinnan ns. Ensimmäisessä asuinhuoneessa. Huoneen lämpötila oli prosessin loppuunviemiseen juuri sopiva. Avajaisvieraiden nauttiman oluen määrä pysyi Kustaa Vaasan asettamien normien rajoissa.

P.S. Ensimmäinen asuinhuone on yleisön nähtävänä ensi kesänä linnan keskiaikapäivillä 3.-4. heinäkuuta klo 10-18.