Rekvisiitat matkalla makasiiniin: Birgittalaismunkkia ja -nunnaa esittävät kuvat, Pyhän Olavin veistoksen värimalli, "Liedon mestarin" istuin ja juoma-astia.
Selviydyin kesksiaikapäivistä. Tapahtumat sujuivat odotetun onnistuneesti, mutta nyt tuntuu siltä, että päivien nykyinen formaatti on kuljettu loppuun. On aika kerätä parhaat palat menneiltä vuosilta ja tehdä uutta. Vuosientakaiset keskiaikaiset illat linnassa nousevat kokemuksina ylitse muiden.
Olen mitannut verenpainettani ja vapaa-ajan olen käyttänyt nukkumiseen. Ai niin, suoritin Matkailualan ammattitutkinnon tapahtumantuottajaopiskeluun liittyvän näyttötutkinnon, jota tosin joudun vielä vähän täydentämään. Aamuisin olen mennyt uimaan nauttien aamuvarhaisen auringosta, veden viileydestä ja työterveyshuollon tarjoamasta edulllisesta uimalipusta.
Kuivattuja inkiväärejä en enää syö ahmimalla, sillä luin kiirnalaisen terveydenhoidon kirjasta, että niitä pitää välttää henkilöiden, joilla on korkea verenpaine. Ihmeellistä, että satuin lukemaan tuollaisen tiedon, kun olin juuri herkutellut noilla hallista ostetuilla runsailla makupaloilla. Varsiselleri odottaa nahistuneena keittiössä, sitähän minun piti syödä.
Linnan keskiaikapäivillä oli teemana Mahtavat miehet ja osaavat naiset. Olen jatkanut sen parissa vielä tapahtuman jälkeenkin. Sturen kirkon keskiaikaiset puuveistokset vievät ajatukset patsaiden valmistajiin. Veistosten yksityiskohdat on tehty eri puulajeista. Ainakin koivua, tammea ja lehmusta on käytetty. Nunnakappelin krusifiksin ristinpuu on valmistettu männystä.
Kun tapahtuma on ohi, välttämättömiä jälkitöitä riittää niille, jotka eivät ole kipasseet suoraan lomanviettoon. Olen saanut tehdä mielihommaani eli tavaroitten kantamista mielinmäärin.
Kiitos kaikille, jotka ovat muistuttaneet, etten ole päivittänyt blogiani pitkään aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti