Raumalla on parhaillaan menossa pitsiviikko ja siellä pitsi saa uuden ulottuvuuden, kun lahtelainen kuvataiteilija Marko Suomi on tarttunut nypylöihin. Jotkut henkilöt ovat huomautelleet hänen pitseissään olevista virheistä, mutta taiteilija ei missään nimessä haluakaan, että pitseissä kuvatut penikset olisivat symmetrisiä. Virheitä tekemällä hän saa töihinsä toivottua vinoutta ja kolmiulotteisuutta.
TS:n kulttuurisivuilla oli taiteilijasta ja hänen pitsitaulustaan puolen sivun kuva. Lehden mukaan Raumalla on kysymys ennakkoluulottomasta pitsitaiteen esilletulosta. Marko Suomi näyttää, ettei pitsinnypläys ole vain naisten hommaa. Seuraavaksi taiteilija aikoo tarttua puikkoihin tai asettua kangaspuiden ääreen. Täällä lounaisessa Suomessa sanotaan neulomista kutomiseksi, kudotaan siis puikoilla ja kangaspuilla. En tiedä, kummasta tällä kertaa on kyse, mutta kenties seuraavaksi on tulossa taiteellisia kalukukkaroita.
Vuosia sitten tuli julkisuuteen taiteilija, olikohan hän ranskalainen mies, joka teki värikkäitä veteliä neulomuksia. Neulontaohjeita oli tarjolla käsityöliikkeissä. Ehkä hänen taiteensa alensi kynnystä tarttua puikoihin. Jotkut villapuseroista nättivät vinkeiltä, värit olivat herkullisia, mutta tiukkapipoisen käsityönopettajan eteen ei sellainen päällä olisi ollut menemistä. Olisikohan naispuolinen taiteilija saanut maailmanlaajuista kuuluisuutta epämääräisesti lerpottavilla luomuksilla. Eräs ystäväni neuloi lehden innoittamana vapaamuotoisen villapuseron, kun ei enää tarvinnut välittää, vaikka neuleeseen eksyi lukuisa määrä venähtäneitä silmukoita.
Nuoret pojat virkkaavat ja neulovat pipoja eikä siinä ole enää ihmettelemistä. En unohda ukkiani, joka istui keinutuolissa ja neuloi. (Olen kirjoittanut aiheesta blogissani.) Ruotsin Leksandissa neulomisesta tuli 1800-luvulla miehinen elinkeino, kun huomattiin sen olevan taloudellisesti tuottoisaa toimintaa. Käsiyön korkea laatu oli tosin edellytys menestykselle.
Naiset ovat neuloneet kodin tarpeisiin ja myös elannokseen. Yön tunteina he väänsivät villasukkia ja villapaitoja rintamalla värjöttäville sotilaille. Jos käsityöhön tuli virhe, ei sitä voinut kenellekään näyttää, vaan työ piti purkaa. Ei ennen päässyt kunnon naimisinkaan, jos ei osannut tehdä kauniita käsitöitä. Pyhää Mariaa rukoiltiin avuksi, jos ei käsityön teko luistanut.
Pitäisiköhän kaivaa komerosta muutama kesken jäänyt neuletyö esiin. Työt ovat jääneet kesken jonkin virheen takia, mutta kärsivällisyys ei ole riittänyt korjaamiseen. Nyt vain purkamatta tekeleet valmiiksi. Ei se mikään riski ole, jos lopputulos on tuherrusta, kun olen päässyt jo naimisiin.
perjantai 30. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti