Kirkonmäellä ja mökillä

Sastamalan Pyhän Marian kirkon nurkassa oleva rikkoutunut risti.
Johannes Kastaja, huutava ääni erämaasta.
Kirsti hörppäämäisillään tuhkelosta.
Kurkistus luonnon tarkkailuun soveltuvalta kuistilta.

Olin ystäväni kirjailija Kirsti Ellilän luona viettämässä mökkielämää. Siitä onkin aikaa, kun viimeksi olen uinut järvessä. Vesi oli suloisen pehmeää, mutta kylmenmpää kuin Samppalinnan uimalassa, joka välttämättä ei ollut huono asia näillä helteillä. Uin poukamassa lumpeitten ja ulpukoitten joukossa ja toisessa paikassa, joka oli alttiina myrskyille. Yhdellä uintikerralla järvellä oli vaahtopäitä ja se pani uimataidon koetukselle. Selällään uidessa aallot vyöryivät naaman yli. Pitkä kirkkovene liukui Rautajärven toisen rannan läheisyydessä tuulesta huolimatta.

Soutumatka suuntutui Pyhän Marian kirkolle. Roiskuttelin vettä päähäni viilentääkseni auringon hehkussa kuumenevaa päälakeani. Veden lämpötila oli reilut 20°C. Kirkon ovet eivät olleet auki, mutta yleiskuva syntyi tihraamalla ovenraosta.
Seuralaiseni Kirsti ja hänen miehensä ilahtuivat kirkon läheisyydessä olevasta pelipaikasta. Siellä oli "paalupallo" (itse antamani nimi), jonka säännöt mies tiesi. Pelissä on noin kymmenen senttiä paksu kolme metriä korkea seiväs ja sen päähän on kiinnitetty pallonaru, jonka päässä roikkui tennispallonkokoinen pallo (ei kova). Molemmilla pelaajilla on lyhytkahvainen pöytätennismailaa muistuttava mailanläpyskä. Iskulla kumpikin yrittää saada narun kiertymään seipään ympäri ja toinen yrittää purkaa pelikumppanin kierityksen. Mikähän pelin nimi on? Saankohan kesän riemuja kuvaavan pelifilmin nettiin.

Pääsin Sastamalalan kirkkoon toisella yrityksellä. Se ei ole viimeistelty turistipaikka kuten Pyhän Olavin kirkko, joten sieltä löytyy yllätyksiä. Kirkon pimeässä nurkassa oli rikkonainen hautaristi, jossa luki Ingrid ja Gunnar. Kirkossa oli mm. Johannes Kastajaa esittävä veistos. Erämaan profeetalla on pitkä parta ja kamelinkarvainen viitta päälliviitan alla. Kuumissa maissa hellettä torjutaan pukemalla turkisasu päälle. Johanneksen jaloissa oleva pää muistutti enemmän kissaa kuin kamelia, mutta kyllä se on kamelin pää. Kädessään Johanneksella on atribuuttinsa kirja ja sen päällä lammas, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnit.

Pyhän Marian kirkolla ja varsinkin Tyrvään Pyhän Olavin kirkolla tuntee olevansa kirkonmäellä, sillä puut eivät peitä maisemaa.