Me niin haluaisimme, että Kaarina Maununtyttärestä (n. 1550-1612) olisi säilynyt muotokuvia. Hän oli sentään Ruotsin ja samalla silloisen Suomen kuningatar 87 päivän ajan. Aikaisemmin sitä haluttiin kai vielä enemmän, kun Ruotsissa tuntemattoman naisen muotokuvaan joku maalasi nimen Catarina Månsdotter. Kyseessä on ilmeisesti kuningas Eerik XIV:n siskon Elisabethin muotokuva. Ei sekään satavarmaa ole. Kun Kaarina muutti 13-vuotiaana Tukholman linnaan, tuli hänestä tämän Elisabetin hovineito ja sitten hetimiten Eerikin jalkavaimo. Avioliitto solmittiin viisi vuotta myöhemmin. Toki Kaarina Maununtyttärestä on haluttu tehdä myös supisuomalainen, mutta tuon asia joudun korjaamaan enää vain noin kerran vuodessa.
Turun Tuomiokirkossa Kankaisten kappelissa on Kaarina Maunutyttären sarkofagi (Theodor Decker 1867), joka on tehty mustasta belgialaisesta marmorista. Jalustaan kivet on louhittu turkulaisesta kivestä, Kerttulinmäestä.
Samaisen kuorin seinällä on Kaarina Maununtyttären hiekkakivinen reliefi. Alunpitäen Kaarina Maununtyttären kivinen muotokuva on ollut ilmeisesti pitkällä pituuttaan arkun päällä P. Laurin kuorissa (myöh. Tottien kuori). Arvelen, että se on ollut kokovartaloreliefi, joka sitten rikkoontui tuomiokirkon palossa 1700-luvulla. Sarkofagin valmistuttua se sai paikkansa Kankaisten kappelin seinältä.
Joudun tuottamaan pettymyksen aina uudelleen ja uudelleen, kun kerron reliefin olevan ainoan tunnetun Kaarina Maununtytärtä esittävän muotokuvan. Mutta eikös se ole hienoa, kun kuva on Turussa eikä Tukholmassa.
Ai niin, onhan vielä piirrokset, jotka Eerik tuhersi vankeusaikanaan nokisella tikulla kirjan marginaaleihin. Ketäpä muuta ne esittäisivät kuin Kaarinaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti