Tutkimusta

Olen selviytynyt pitkään kestäneestä lomastani, joka sisälsi talkoovapaan, vuosiloman ja ylityövapaita. Edessä on multimediatekstien tuottamista, keskiaikatapatuman suunnittelua, opastuksia ja mitä sitä nyt olikaan tulossa. Ensi kuun puolivälin jälkeen alkaa Tatu ja Patu-näyttelyn purkaminen ja samassa yhteydessä sisustan tyhjillään olevan näyttelyhuoneen niin houkuttelevaksi, että se suorastaan imaisee museovieraat Turun linnan esilinnan puolelle. Viime vuoden vuosikertomus on osaltani toistaiseksi tekemättä, sillä minähän en ole ollut töissä kahteen kuukauteen.

Viime vuotisten muuttojen jäljiltä on työhuoneeni edelleen täynnä pahvilaatikoita, jotka sisältävät yli kolmenkymmenen vuoden aikana kertyneitä papareita. Olen jostakin lukenut, että työpöydän hyvä järjestys osoittaa asioiden olevan järjestyksessä myös pöydän haltijan päässä. Minä työnnän sotkut syrjään pöydältä, raivaan sopivan kokoisen tilan tutkimustyötä varten ja unohdan ne sotkut. Joskus kyllä ottaa hermoon tai oikeastaan aika usein. Minulla pitäisi olla sihteeri.

Meidän kissamme pääsivät tutkimukseen mukaan. Kirjaamme muistiin kaikki saaliit, jotka Purkka, Viiru ja Pippuri kantavat kotiin. Pakkasten takia kissat ovat melkein aina sisällä eivätkä muutenkaan mene portaita pitemmälle, kai ne pelkäävät nurkissa hiippailevaa kettua. Tämän vuoden puolella ei ole tullut yhtään raatoa sisälle, joten yliopistolta tullut kyselylomake on edelleen tyhjä. Olen melko varma, etteivät kissamme kunnostaudu jatkossakaan metsästäjinä, josta oravakin iloitsee.