lauantai 13. maaliskuuta 2010

En säilytä, säilytän


Edelleen mullin mallin oleva "uusi" työhuoneeni on täydentynyt kirjahyllyillä, joten olen saanut paikan kansioille ja muistivihkoille, joiden huomaan olevan osittain roskiskamaa. Olen säästänyt kalentereita kymmenien vuosien ajalta, mutta nyt ne ovat kulkeneet tiensä loppuun. Joitakin tärkeitä päivänmääriä kirjaan muistiin. Mikä osa Turun linnasta milloinkin peruskorjattaessa valmistui. Milloin oli ihan eka Narrin kierros, milloin Musiikkijuhlien oopperat pyörähtivät käyntiin, milloin on ollut näyttelyn avajaisia, milloin kukin tyylihuone on valmistunut, milloin linnan Bryggman sali otettiin käyttöön. Tammikuisista Ritaripäivistä on tullut perinne. Keskiaikateema yhdistää koko kaupungin. Jos on ollut oikein kiirettä työssä, sillä kohtaa on kalenteri ihan tyhjä ja ajankohtaan liittyvät dokument löytyvät muualta. Viralliset paperit ovat arkistoissa. Kollegoilleni ja minulle sattui Turun museoissa vaihe, jolloin kaikkialla rakennettiin, peruskorjattiin, avatiin uusia näyttelyitä, museoitakin.

Viikon päästä alkaa Tatu ja Patu-näyttelyn purku. Jotenkin haikeaa, sillä se ehtii olla Isossa linnantuvassa alle neljä kuukautta. Ensimmäiseksi nuoret miehet kantavat saunan seinähirret ulos, legolinnan saa uuden paikan ja sitten vitriineissä olevat esineet palautetaan kokoelmiin ja lainatut esineet omistajilleen.

Turun linnan perusnäyttelyitten rakentamisessa on se hyvä puoli, että näyttelyt ovat pystyssä sukupolven, ehostettuna vielä kauemmin. Jotkut saattavat siitä huolestua. Haluaisin osan viime vuosikymmeninä valmistuneista näyttelyistä purkaa, mutta enimmälle osalle näyttelyistä antaisin uuden elämän. Niin että museovieraskin sen huomaa. Ja tulee uudelleen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti