Radiosta tulee toinen toistaan kiinnostavampia ohjelmia. Yksi niistä oli arkkitehtuuria koskeva haastattelu. Arkkiitehti Severi Blomstedt kertoi Seppo Heiskasen haastattelemana Finlandia talon eteisaulasta, tilan kauneudesta ja siitä, kuinka arvokkaasti se ottaa vastaan vierailijan.
Mielestäni Turun linnan arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemassa eteisaulassa on samaa arvokkuutta. Tila kunnioittaa tulijaa. Ihmiset hiljenevät, hillitty valaistus, hillityt värit ja vuosisataiset muurit rauhoitavat ja pistävät puhumaan kuiskaamalla. Lattialaatat ovat Kupittaan saven valmistamia. Lämpökanavien kohdalla on reiällisiä laattoja. Eteisaulan valaisimet, lipunmyyntitiskin ja suuret informaatiotaulut on suunnitellut sisustusarkkitehti Carin Bryggman..
Monissa julkisissa tiloissa on infotulva, kun yleisölle pitää jakaa tietoa monella kielellä parhallaan olevista ja tulevista näyttelyistä ja tapahtumista, rakennuksen kulkureiteistä ynnä muusta. Tilapäisluontoiset kyltit ja telineet jäävät pysyviksi ja pilaavat kokonaisuuden.
Arkkitehti Carin Bryggman ei kaihtanut tekniikkaa. Se on osa toimivuutta, ajan kuva. Kuhunkin tilaan yksilöllisesti suunnitellut valaisimet olivat lasikuvun tarkan värisävyn lisäksi teknisiä ratkaisuja. Sähköjohto jätettiin roikkumaan näkyvästi, ei sitä peitety mitenkään. Suurten pallomaisten lasivalaisimen sisässä oleva muovisäleikkö viimeisteli valon pehmeyden. Muovihan oli uusi materiaali. lamppujen suunnitteluvaiheessa 1960 ja sen käyttö oli aika rohkeaa. Myös ensisammutuskalusto olisi saanut olla reilusti näkyvissä, mutta muut päättäjät olivat halunneet piilottaa turvasysteemit kaappien suojaan.
Arkkitehti Carin Bryggman halusi pysyä ajan hermolla. Hän suunnitteli Herrainkellariin lautasmaiset maitolasikupuiset valaisimet, mutta niitä ei toteutettu koskaan. Idean Carin oli saanut Japanista. Eteisaulaan 1980-luvulla tullutta legoperiaatteella toimivaa ilmoitustaulua inhosin alusta pitäen, mutta Carin halusi sellaisen. Useimmiten olin samaa mieltä hänen kanssaan. Carinhan keskusteli yhteistyökumppaniensa Museoviraston asiantuntijoiden ja linnan tutkijoiden kanssa piensitäkin yksityiskohdista. Arkkitehtien, Erik Bryggmanin ja Carin Bryggmanin tekemät ratkaisut ovat iättämiä tai vanhenevat kauniisti. Carinin mielestä linnan kaltaisessa rakennuksessa kaiken pitää olla tietyllä tavalla tuhtia.
Vuosikymmenet Carinin kanssa työskennelleenä voisin kuvitella hänen sanovan: Laittakaa vaihtuva informaatio nykytekniikalla, teillähän on niitä tietokoneita. Informaatiotauluja pitää uudistaa, hyvänen aika, ettekö te sitä ole ymmärtäneet tehdä. Nythän on vaikka mitä uusia materiaaleja käytössänne. Laittakaa oikeat värit, hienot kuvat ja tekstit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti