Matkailuvinkki

Käydessäni Pohjois-Karjalassa osallistuin Keisarien aika Suomessa-näyttelyn toteutukseen. Tein ahkeran avustajani Eijan kanssa Juuka-Seuralle seitsemän vitriinin näyttelyn, jossa kerrotaan paikkakunnan elämästä 1800-luvulla ja1900-luvun alussa. Jossain silloinkin jauhoivat byrokratian rattaat ja ihmiset kulkivat omia latujaan raataen jokapäiväisen leipänsä eteen. Juuka on niitä harvoja paikkakuntia Suomessa, jossa pistettiin pettua taikinaan muulloinkin kuin katovuosina.

Ihmisen arkisessa työssä on jotain liikuttavaa ja niissä hetkissä, jotka ylentävät arjen. Vitriinin esineet ovat naisen elämään liittyviä ja siksi sieltä löytyvät ämmänlänmget. Veden kanto on kaikkialla maailmassa ollut naisten työtä, niin Pielisen rantamaisemiin sijoittuvassa pitäjässäkin. Jo keisarien aikana olivat naiset päässeet kahvin makuun ja siitä muistuttaa vitriinin rännäli, jossa kypsennettiin raa´at kahvinpavut, siiten ne jauhettiin ja keitettiin pannussa tuoksi virkistyksen liemeksi. Se on aika ihmeellistä, että Suomessa on ollut munkkipannuja jo 1600-luvlla. Liekö Pietari Brahe levittänyt munkkien ilosanomaa matkoillaan.

Laitoin vitriiniin äidin omistaman koristeellisen kauluulaudan, joka on peräisin 1820-luvulta. Sillä äiti on silittänyt yksittäisiä lakanoita näihin päiviin asti ja näyttelyn ajan hän joutuu tyytymään yksinkertaisempaan ja pienenmpään kauluulautaan. Kapustalla hämmenenttiin vaikka sun mitä. Esine sopi mittojensa puolesta mukavasti vitriiniin ja käsityön taidonnäyte on sekin. Alimpana vitriinissä ovat naisen kippurakärkiset lapikkaat. Kuvassa näkyy myös reikäjakkara, jonka avulla perheen pienimmät pysyivät aisoissa, eivät päässeet karkaamaan ja samalla oppivat seisomaan.

Laitoin kuvan harjoittelumielessä blogiini ja se onnistui. Kannattaa mennä lomamatkalla näyttelyä katsomaan, siellä on vaikka mitä. Löydätte tietoja www.kivikeskus.fi.