tiistai 2. kesäkuuta 2009

Tehokkuutta työhön

Museomme tämän kesän tuote on Velholeiri, joka on suunnattu fantasiannälkäisille lapsille. Liikumme ajassa eteen ja taaksepäin. Paikalle voi tupsahtaa henkilöitä vuosisatojen takaa.

Hoidan tällä hetkellä töitä etänä, sillä kahden päivän tapahtumat ovat linnassa ja työhuoneeni ja yhteistyökumppanini, siis muut tapahtuman toteuttajat, ovat muutaman sadan metrin päässä. Ennen muuttoa hoidin monen tapahtuman sisällöntuotantoa ohimennen pitkänä aikajaksona. Oli mukava heittää idea ja testata sitä saman tien. Palaute tuli heti, se jäi kenties muhimaan ja takaisin tuli jalostunut idea. Olen myös hoitanut käytännön järjetelyjä. Monenlaisia töitä voi toki tehdä etänä tänä edistyksellisenä media-aikana ja taito kannattaa opetella. Kuitenkin minulla on tällä hetkellä hutera olo.

Pidän kaikenlaisesta tekemisestä. Minusta on mukava kantaa, nostaa ja kierittää tietokoneen ääressä istumisen ja kokousten ja suunnittelun ohessa. Tänään siirsin jättisuuria alumiinisia tikapuita, jotka koostaan huolimatta ovat yllättävän kevyet. Huonetoverini sanoi, ettei se ole naisihmisen hommaa, siihen tarvitaan kaksi miestä. Helpompi tietysti olisi, jos joku nostaa tikkaiden toisesta päästä. Kun yhtäkkiä huomaa, että tikapuut ovat siellä, missä niiden ei pitäisi olla, ei siihen äkkiseltään välttämättä saa hälytetyksi apua. Kukin on omilla töillään ja pölyiseen vääntämiseen ei voi pyytää pukuun ja kravattiin tai pikkumustaan sonnustautunutta työkaveria. Sitten kun saa homman hoidetuksi, onkin yllättäen onnentäyteinen olo, vaikkakin työpäivästä on kulunut aika rupeama. Järkevästi hoidettuna työ olisi käynyt suitsait. Mutta mikä on loppujen lopuksi järkevää?

Mnulla siis on ajoittain hutera olo, kun en tiedä, miten tehostaisin työskentelyäni. Tänään tilasin polkupyörän perään kiinnitettävän kärryn, johon voin lastata päivän aikana eri työkohteissa tarvittavat mapit, vaatteet ja työvälineet. Pitääköhän kärryyn hankkia pressu, jotta tavarat pysyvät kuivina. Miten kärrystä saa murtovarman? Enhän voi jättää kallisarvoisia aineistoja ulos, jos itse menen sisään.

Parin viikon päästä olen viisaampi. Silloin tiedän, kuinka velholeirit sujuivat ja kuinka pitkällä olen kesäkuun lopun keskiaikapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kenties kärry on ratkaissut kaikki ongelmani.

1 kommentti: