Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan. Keskiaikana rikoksesta epäiltyjä otettiin säilöön tutkinnan ajaksi. Oliko henkilö syyllinen vai ei, sen selvittämiseen saattoi kulua aikaa niin kauan, että vanki ehti menehtyä ennen kuin asia ratkesi. Epäillyn sijoituspaikkana oli joskus synkkä kellari, jollaisia Turun linnasta löytyy.
Usein pahantekijä sovitti tekonsa maksamalla sakkoja, mutta pyövelilläkin riitti töitä. Kuolemantuomion langettamisen jälkeen piti rikollista säilyttää telkien takana , ettei hän pääse karkaamaan ja tuottamaan pettymystä kansalle, joka odotti hyviä hirttäjäisiä. No tietysti joskus rangaistukseksi tuli pelkkä hutkiminen, mutta ei sekään hauskaa ollut, henkitoreissaan piiskattava oli löyöytyksen jälkeen.
Muutama vankila on nimetty asukkaansa mukaan:
Kuningas Eerik XIV:n vankila on esilinnan eteläsiiven kuusikulmaisen tornin kolmannessa kerroksessa. Eerik perheineen oli vankina 1570-71. Kaarina Maununtytär palasi lasten kanssa Turun linnaan 1573, mutta Eerikiä siirreltiin lahden takana linnasta linnaan. Vapaus koitti 1577, jolloin Kaarina pääsi kartanon emännäksi Liuksialaan, kun Örbohusista tuli tieto Eerikin kuolemasta.
Nuijasodan päällikön mukaan nimetty Jaakko Ilkan vankila on päälinnan itäisessä osassa. Toinen vankina ollut päällikkö oli Pentti Pouttu, joka kuoli syöpäläishyökkäyksen uhrina, kuten suurin osa sotilaista. Jaakko Ilkka sen sijaan karkasi 1596.
Päälinnan itäpäädyssä portaikkotornissa oleva Jordanin kamari on saanut nimensä ylioppilas Carl Jordanin mukaan, joka tuotiin kahlehdittuna Turun linnaan. Mies oli syyllistynyt kaksinnaimiseen ja lopulta menetti päänsä 1662, vaikka yritti vakuuttaa kunikaalle olevansa syytön ja joutuneensa häijyn naisen huijaamaksi.
Muut vankilat, muun muassa:
Päälinnan länsipäädyssä on kuiluvankila, jonne vangit laskettiin 81/2 m syvyyteen ja samasata luukusta veivattiin alas niukkasisältöinen ruokakori.
1770-luvulla koko esilinna muutettiin vankilaksi. Pyöreässä tornissa oli vankisellejä kolmessa kerroksessa. Koillistornissa oli naisvankeja Kehruuhuoneen remontin aikana. Vankilatoiminta esilinnasta loppui 1891.
Työhuoneeni siirtyi Turun linnaan 1980-luvun alussa ja silloin restaurointitöitä tehtiin vankisiirtolan työvoimalla. Luulin itsekin saaneeni elinkautisen linnaan, mutta nyt olen jo päässyt Museokeskukseen puolen kilometrin päähän.
Jos joku haluaa eläytyä vuosisatojen takaiseen vankilatunnelmaan, täältä löytyy aineistoa. Vankiämmänä esiintyy tutkija Nina Lepokorpi, Nicolaus Sabellin mestaustuomiota surevat tutkijat Eija Suna ja Sanna Kupila, pyöreän tornin vankilassa Salomoninmäen Mikkona lojuu tutkija Matias Aho ja yrttimuorina on tutkija Salme Kotivuori. Tätä sanotaan historian elävöittämiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti